maanantai 8. maaliskuuta 2010

Interrupted

Ja olisihan se pitänyt arvata. Joku astuu elämääni juuri kun olen jättämässä sen hetkellisesti taakseni. Tämä tulokas on ihastuttava. Täynnä sanoja, naurua, tarinoita, elämää, sympatiaa - kaikkea mitä olen saattanut toivoa. Tuliko hän jäädäkseen? Voisiko hän olla se, jota odotin kaikki ne illat, joina pimeys musersi minut nurkkaan ja yksinäisyydellä oli nimi ja kasvot. En tiedä, enkä uskalla edes ajatella. Mitä jos rakastun? Mitä jos hän rakastuu ja odottaa minua, kun olen Irlannissa? Sehän olisi ihan liikaa. Voisiko joku tehdä niin? Minun takiani. Minun takiani.

Uskomatonta.

Älä tule, jos et jää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti