I Carry your heart with me (I carry it in) by E.E. Cummings

I carry your heart with me (I carry it in my heart)
I am never without it (anywhere I go, you go, my dear; and whatever is done by only me, is your doing, my darling)

I fear no fate (for you are my fate,my sweet)
I want no world (for beautiful, you are my world, my true)
And it's you are whatever a moon has always meant and whatever a sun has always sing is you

Here is the deepest secret nobody knows (here is the root of the root and the bud of the bud,
and the sky of the sky of a tree called life; which grows higher than soul can hope or mind can hide)
And this is the wonder that's keeping the stars apart.

I carry your heart (I carry it in my heart).

Aika on raastavaa. Liikkuu miten sattuu, tekee täällä tuhojaan. Kaksi päivää sitten olit yhä minun paras ystäväni. Sinun kanssasi olin kaikkein onnellisin, kaikkein tyytyväisin ja kaikkein eniten turvassa. Kunnes. Aika tuli ja tappoi sen. Minulla oli tylsä päivä, liikaa aikaa kaivata ja vatvoa, liikaa aikaa muistella sitä minun jo mennyttä ja elettyä elämää. Sitä elämää johon sinä et kuulunut.

Aika tekee toisinaan kepposiaan. Värittää kullalla muistot, jotka eivät oikeastaan olleet kultaa ollenkaan. Vuodet, joita kuvaavat sanat yksinäisyys, onnettomuus, päämäärättömyys aika muokkaa vaikuttamaan jännittäviltä, seikkailuntäyteisiltä ja vapailta. Vaikka eivät ne vapaita olleet, itseni vanki olin silloinkin.

Aika tuhosi hetkessä sen minkä rakentaminen vei tuhansia tunteja aikaa. Minä erehdyin leikkimään ajan kanssa, erehdyin kuvittelemaan että ajassa voisi palata takaisin menettämättä mitään. Että saisin kaiken mistä menneessä pidin takaisin kunhan vain antaisin sinun mennä. Että sinä olet onneni este, sinä veit minulta jotakin, vaikka tosiasiassa annoin kaiken itse vapaaehtoisesti pois ja hyvästä syystä. Siitä syystä, että olin lohduton ja väsynyt. Ja kyllästynyt.

Aika? Ole hyvä ja paranna minkä rikoit.