Ehyt

Ehjä minä, ehjä sinä. Ehjä ihminen. Millaista olisikaan olla sellainen?

Jälleen kerran pääsin osallistumaan erittäin antoisaan koulutukseen, jota piti seksuaaliterapeutti. Olin siellä oppimassa, en eheyttämässä itseäni, mutta kuten hänkin totesi, kukaan ei ole kieltänyt ihmistä eheytymästä oman työnsä kautta, vaikkei se olisikaan itsetarkoitus. En ole eheytynyt vielä minnekään suuntaan, mutta ajatteluprosessi käy vilkkaana.

Jos ihminen ei arvosta omaa kehoaan, pyrkii totaaliseen perfektionismiin tai käyttää itseään välineenä saadakseen jotain, on usein jo varhaisissa vuorovaikutussuhteissa jotakin mennyt pahasti pieleen. Tai sitten vasta myöhemmin, kaikesta ei voi syyttää sitä lasista lapsuutta. Seksuaaliterapeutti kuvasi hirvittävän hyvin sitä, miten esimerkiksi hänelle ajatus siitä, että myisi kehoaan on totaalisen vieras ja hirvittävä, koska kehossa asuu hänen sielunsa ja hänen mielensä. Hänen minänsä on hänen kehossaan, joten kehonsa myydessään, hän myisi itsensä kokonaan. Minä taas en ajattele näin. Prostituutio tai mikään muukaan kehoni kauppa ei ole käynyt mielessäni, todellakaan, mutta koen mieleni ja kehoni jossain määrin erillisinä asioina. Kehoni on ollut minulle aina vankila, en minä halunnut olla tällainen. Liian sitä, liian tätä. Liian vähän jotakin toista. Ja minä en osaa arvostaa sitä mitä olen, sitä mitä minulla on. Minun kehoani. En myy itseäni, mutta käytän seksuaalisuuttani saadakseni hyväksyntää. Se on hirvittävän vaikeaa myöntää, edes itselleen, saatika sitten muille. Mutta minä harrastan seksiä saadakseni läheisyyttä ja hyväksyntää. Ja eihän sen pitäisi mennä niin. Ja se on oksettavaa. Tästä kuitenkin syntyy noidankehä. Mitä enemmän toimin niin kuin toimin, sitä enemmän vihaan itseäni ja sitä vähemmän arvostan itseäni.

Toinen äärimmäisen kiinnostava asia, josta terapeutti puhui, oli uhritutuminen. Jotain tapahtuu, jossakin ihmissuhteessa, jotakin, jota et voi hallita, se karkaa käsistä, rikkoo sinut. Ja sen jälkeen huomaat päätyväsi samankaltaisiin suhteisiin ja tilanteisiin uudestaan ja uudestaan. Terapeutin mukaan tämä on ns. uhriutumista. Tämä kaltoinkohdeltu ihmisparka, uhri, hakeutuu uudelleen samankaltaisiin tilanteisiin, koska hän haluaisi kokea hallintaa. Hän haluaisi päästä menneen yli, elämällä sen nyt uudelleen ja toimimalla toisin. Mutta traumat ovat vahvoja ja samat kaavat toistuvat. Tommy Hellsten, joka on parisuhdeterapeutti, on sanonut että ihminen, joka ei ole tiedostanut menneisyyttään, elää siinä. Miten viisasta? Tiedostan tämän menneessä elämisen itsessäni, mutta miten pääsen siitä yli.

Mutta yli olisi päästävä, ennen kuin voi mennä eteenpäin. Pitkästä ketjusta on yksi lenkki rikki ja sen takia kaikki muukin hajoaa palasiin.