Anna anteeks, etten riittäny sulle. Että mulla oli finnejä niinä päivinä kun olisit halunnu mun olevan kaunis. Mun farkut ei istunu niinkun olisit halunnu, mun maha pömpötti joskus. Olin liian pitkä ollakseni seksikäs, liian lyhyt ollakseni mallimaisen kaunis. Mun hiukset ei ollu koskaan hyvin, ponnarit oli suttusia ja auki mun hiukset kihartu kummasti. Sä olisit halunnut suorat sortuvat ja sileän ponnarin. Anna anteeks.
Anteeks, että itkin sillon kun et jaksanu kuunnella. Ja nauroin sillon kun sua väsytti. Ja silitin sun poskeas sillon, kun olisit halunnut olla rauhassa. Anteeks, että lauloin sulle lauluja, jotka sai sut itkemään. Anteeks, että ne kaikuu sun korvissa nytkin, kun haluaisit vaan unohtaa. Anteeks, ettet voi unohtaa mua, vaikka oot tehny kaikkes, että voisit elää niinkun mua ei koskaan olis ollutkaan.
Anteeks, että tein ihan kaikkeni sun vuoksesi. Että rakastin sua niin paljon, että olisin hakenut sen kuunkin taivaalta. Tähdet, mitä vaan. Ja anteeks ettei se riittänyt, ettei mikään riittänyt. Mikään ei koskaan riittänyt.
Ja et antanut anteeks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti