maanantai 16. maaliskuuta 2009

Tik tak

Tik tak tik tak. Kello tekee viiltoja yön pimeisiin tunteihin. Minä vapisen yksin sängyn nurkassa ja tuijotan vetisin silmin seinää. Miksi tulit taas uniini? Mitä sinä minusta haluat?

Tik tak tik tak. Vaivun uneen ja herään taas. Kasvosi välkkyvät mielessäni. En halua sulkea silmiäni enää koskaan. Vielä kolme tuntia aamuun. Vielä kolme. Sitten on turvallista nukahtaa. Sitten kun on valoisaa.

Tik tak tik tak. Haluaisin suojella sinua kaikelta, mutta unissani en pysty siihen. Mikset koskaan kuuntele minua? Pitäisin sinut turvassa ja veisin sinut kotiin. Olisit kunnossa taas. Luonani taas. Enkä koskaan päästäisi irti.

Tik tak tik tak. Aamu poistaa pelon. Unet vaikuttavat kaukaisilta, enää ei pelota. Välillä pelokkaat silmäsi välähtävät mieleeni. Voi sinua. Olet niin lapsi. Haluan auttaa, mutta sinua ei voi enään pelastaa. Olet avun ulottumattomissa.

Tik tak tik tak. Kello lyö aikaa kauemmas sinusta. Kokoajan olet kauempana. En edes näe sinua enää. Meidän viimeisimmästä muistostakin on jo niin kauan. Liian kauan. Kaipaan sinua enemmän kuin ikinä osaatkaan arvata. Ajatteletko minua koskaan? Varmaankin. Tarvitset apuani tiedän sen, mutta et vain osaa pyytää. Ja minä en löydä sinua. Paitsi unissa. Tartu käteeni ensi yönä rakas, niin vedän sinut takaisin tähän elämään. Ole kiltti ja kuuntele minua.

Tik tak tik tak. Enää viisi tuntia ja olen luonasi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti