Nyt kun olen kuullut sen sinun suustasi minun on helpompi jatkaa eteenpäin. Kaipaan sinua hirveästi, mutta sinulla on oikeus sanoa minulle hyvästi. En vastaa siihen hyvästiin, sanoisin mieluummin näkemiin. Tai jotain. En tiedä. Miksi sinun pitää hymyillä noin?
Nyt kun tämä on lopussa minun on helpompi unohtaa. Sinä taisit unohtaa jo. Vai muistitko edes koskaan? Taisin olla sinulle pelkkä leikki. Piiripienipyöri, kunnes kyllästyit. En koskaan pitänyt leikeistä. Olen liian tosissani, olin jo pienenä. Miksi sinun pitää nauraa noin?
Nyt kun peli on jo menetetty minun on helpompi olla se mitä olen. Saan olla surullinen, ei tarvitse esittää vahvaa. Saan olla ruma ja suttuinen, ei tarvitse laittautua. Sinä et tainnut tuntea sitä painetta. Tiesit olevasi silmissäni täydellinen. Miksi sinun pitää katsoa minua noin?
En tiedä mitä sanoisin sinulle. "Hyvää lomaa! Ja hyvää jatkoa!" Kuulostaa todella laimealta. Tiedän kyllä mitä haluaisin sanoa. Haluaisin sanoa, että palauta se sydän sitten kun ehdit. Kiitos kun valitsit niin väärin kun vaan valita voi. Kiitos kun veit uskoni siihen, että jotain hyvääkin voisi joskus tapahtua. Kiitos että teit elämästäni täällä niin vaikeaa. En sano mitään. Miksi sinun pitää kävellä pois?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti