sunnuntai 1. toukokuuta 2011


Lopuksi en halua kirjoittaa oikeastaan paljoakaan. Meille tuli loppu ja se siitä. Kai.

Et sä pysty rakastamaan mua, joten miksi pitkittää tätä. Enkä mä tiedä osaanko mä rakastaa sua. Tai ketään. Sun on parempi mennä.

Mä oon kiitollinen meidän hetkistä, kävi miten kävi, sanot mitä sanot, niin ne oli hyviä hetkiä. Sun käsi mun kädessä, me kaksi aamukahvilla. Ne oli hyviä hetkiä. Kiitos.

Ja sä olet hyvä ihminen. Lämmin ja sulla on sellainen kaunis moraali, jota ei enää monilla ole. Sä uskot vielä rakkauteen ja uskollisuuteen ja se tekee susta jo reilusti mua paremman. Pidä se moraali ja se usko.

Mä en haluis et sä meet, mut tää ei riitä.

Mulle ei riitä puolet.

Joko tai ja siks sun täytyi mennä.

Silti vielä vähän aikaa mun sydän kuuluu sulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti