Surullisinta ei ollut se, että me tavattiin, vaan se miten me tavattin. Sattumalta, arvaamatta ja jälkeenpäin en ymmärrä, mitä oikeastaan edes tapahtui.
Surullisinta ei ollut se, että mä rakastuin, vaan se mitä sydämessä oli tapahtunut juuri ennen sitä. En mä ollut valmis, mutta et sä kysynyt lupaa.
Surullisinta ei ollut se, että kerroin miltä musta tuntuu, vaan se miten otit sen vastaan. Jäätävää.
Surullisinta ei ollut se, miten kurjana sinua pidin, vaan se, että rakastin sinua siitä huolimatta, ja osittain jopa sen takia.
Ja surullisinta oli, että olit oikeassa. Koko ajan olit täysin oikeassa.
Rakastuin pahimmalla mahdollisella tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti