Jos nyt kysyisit mitä kuuluu, kertoisin kuinka kaipaan sinua. Kertoisin myös kuinka irroittaudun sinusta, koska en saa enää henkeä lähelläsi. Pelkään sanojasi, miksi sinusta tuli niin terävä? Jos kysyisit, kertoisin myös miten sinua rakastan. Kaikesta huolimatta ja kaiken takia. Myös siksi, että olet niin terävä. Kulmamme kohtaavat ja siksi kipinöi ja juuri siksi rakastan sinua. Jos kysyisit, kertoisin myös itkeneeni vuoksesi.
Et koskaan kysy.
Jos kysyisit millainen olen, kertoisin ettet edes tunne minua. Kehoittaisin sinua avaamaan silmäsi, ummistat ne kaikelta mitä saattaisit löytää. Kun vaan katsoisit. Katsot aina väärään suuntaan. Jos kysyisit, kertoisin miten uskon kohtaloon. Uskon tai uskoin siihen, että meidän piti olla yhdessä, kuinka meidät oli tarkoitettu toisillemme. Mutta tiedätkö mitä, veit minulta uskon. Ja senkin minä sinulle kertoisin, jos kysyisit.
Jos kysyisit mitä minä haluan, kertoisin sen sinulle. Kertoisin haaveistani ja siitä, millaista kuvittelin elämämme yhdessä olevan. Kertoisin niistä matkoista, illoista jolloin olisit kaikki, jolloin minä olisin sinulle kaikki. Kertoisin siitä, kuinka rakastaisimme toisiamme joka solullamme, kuinka hengittäisimme toisiamme. Ja niistä öistä, kun sinua pelottaa, kunnes otan kätesi käteeni ja kaikki on paremmin. Kertoisin sen kaiken.
Jos kysyisit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti