sunnuntai 23. tammikuuta 2011

So sick of the taste of blood

Älä lyö heikompiasi ja siltikin. Kusipäät. Mä oon väsynyt ja suussa maistuu veri ja katkeruus. Turpaan tulee joka puolelta.

Mä tykkään susta ja tekisin mitä tahansa, että voisin piilottaa sut kaikilta muilta. Suojaisin sut jonnekin, minne kukaan muu ei pääse ja siihen oveen kävisi sydämenmuotoinen avain. Mutta ei sua pelota mikään, eikä sua tarvitse suojata. Mut tarvis, mutta et suojaa. Et halua. Et välitä.

Mun suusta valuu verta.

Rakennan muureja laastista ja tiilistä. Pysy muurien takana, älä tule lähemmäs. Älä koske, älä enää. Yöllä ne muurit joskus kaatuvat, mutta aamulla nostan ne takaisin. Älä edes yritä tulla niiden yli, ei se ole mahdollista. Aamun valossa olen riittämätön itselleni, joten en voi riittää sinullekaan.

Verta.

So sick.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti