keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

W I S H

En toivoisi suuria, pieni ihme riittäisi. Pieni hetki, pieni pysähdys, pala aikaa. Parhaat hetket eivät koskaan pysähdy, surussa voi velloa ikuisuuden. Vaihdetaan paikkoja.

Pieniä sanoja, tekoja, joilla todistaisit tärkeyttäni. Katseita, joilla nuolisit epävarmuuden iholtani, niinkuin viimeksikin. Rohkeutta pyytää sinulta mitä tarvitsen, varmuutta ottaa ne hetket sinulta, jotka minulle kuuluu. Anna minulle ne hetket, rakenna minulle se taivas uudestaan. Uudestaan, siihen samaan kaupunkiin, siihen samaan hotelliin, siihen samaan huoneeseen. Siellä asui uskallus.

Ennen kaikkea anna minulle merkki siitä, että olen vielä se mitä haluat. Että kykenen vielä varastamaan katseeni ja saamaan hymyn silmiisi. Että vieläkin haluat kertoa minulle mitä tahansa, vieläkin haluat minun pysyvän tällaisena aina. Vieläkin.

Suuria pyyntöjä, pieniä ihmeitä, kauniita tekoja.

Ensi viikolla maailma muuttuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti